RASTI 9

Metsätalous

Metsään jätetään hakkuissa tarkoituksella lahopuuta, joka on tärkeää monille lajeille.

Luontopolku kulkee osin talousmetsässä, jota on jo vuosikymmenien ajan käsitelty eri tavoilla ihmisen toimesta.

Nykyään metsänhoidossa otetaan huomioon maisema- ja virkistysarvot, joiden vuoksi luontopolun varrella on tehty jokseenkin epätavanomainen yläharvennus. Metsästä on siis poistettu järeimpiä puita, jotta pienemmät puut saisivat tilaa kasvaa. Tavanomaisessa harvennuksessa poistetaan pienimpiä puita, jotta uudistushakkuussa saataisiin mahdollisimman paljon puuta. Yläharvennuksen tavoitteena on pitää metsä peitteisenä, metsän näköisenä. Tähän maisemaan ei tavoitella uudistushakkuuta.

Suomalainen talousmetsä on hyvin harvoin yksitoikkoinen puupelto. Kaikissa hakkuissa jätetään kasvamaan säästöpuita ja säästetään lahopuita. Lahopuut ovat tärkeitä monille uhanalaisille lajeille. Talousmetsissäkin suojellaan aina esimerkiksi pienialaiset purojen ja lähteiden lähiympäristöt, korkeiden jyrkänteiden alusmetsät, lehdot, rotkot ja kurut.

Uudistushakkuusta, joskus myös metsäpalosta tai tuulituhosta käynnistyy kehitys takaisin kohti tukkipuita kasvavaa metsää.

Vanhat metsät voivat uudistua myös pieninä aukkoina, kun suuria vanhoja puita kaatuu ja erinomainen kasvualusta uusille taimille paljastuu.

Uudistumisen alkuvaiheessa varjoa huonosti sietävät ja/tai ravinteisuuden suhteen vaateliaat kenttäkerroksen kasvilajit runsastuvat.

Heinien ja ruohojen suojassa kehittyneet puiden taimet kasvavat muutamassa vuodessa varjostamaan aluskasvillisuutta, joka alkaa pian taantua ja osittain korvautua varjostusta paremmin sietävillä lajeilla.

Havupuita nopeampikasvuiset lepät ja koivut ovat aluksi matalan puustokerroksen valtiaita.

Ajan myötä havupuut voittavat yhä enemmän tilaa lehtipuilta.

Yli sadan vuoden mittaisen kehityksen lopputuloksena on paikasta riippuen mänty- tai kuusimetsä, jonka kasvilajisto on jokseenkin muuttumaton.

Suomessa avohakkuusta seuraa metsälain mukaan uudistamisvelvollisuus, joten metsänomistajan on huolehdittava siitä, että hakatun metsän tilalle kasvaa uusi metsä. Hakkuuta seuraavatkin uudistamistoimet: maanmuokkaus ja taimien istutus tai kylvö.

Ilmastonmuutoksen myötä laajat myrskytuhot, metsäpalot ja hyönteistuhot saattavat lisääntyä Suomenkin metsissä.