Mannerjää sulaa
Melkoista louhikkoa! Mutta tällaista se jääkausi tänne jälkeensä jätti.
Jääkauden päättymisen jälkeen ilmasto oli kylmää ja kuivaa. Keski-Suomessakin kasvoivat tundralle tyypilliset
lajit, lapinvuokot, vaivaiskoivut ja pujot. Vähitellen alueelle levisi koivuvaltaisia metsiä. Ilmasto lämpeni noin 9 000 vuotta sitten. Männyt ja jalot lehtipuut yleistyivät. Tällöin alueelle saapuivat myös ensimmäiset ihmiset, jotka tulivat etelästä ja lounaasta. He saivat elantonsa kalastuksesta, metsästyksestä ja luonnonantimien keräilystä.
Päijänne puhtaaksi -liike 1982–85
Pohjois-Päijänteen vedet olivat 1950-luvulta lähtien joutuneet huonoon kuntoon. Äänekosken alapuolinen vesireitti ja pohjoinen Päijänne muodostivat maan laajimman yhtenäisen pahoin pilaantuneen vesialueen 1980-luvun taitteessa. Vaahtolautat seilasivat, vesi haisi ja arvokala kaikkosi. Syynä vesistön alennustilaan olivat vanhat sellutehtaat Äänekoskella. Tehtaat laskivat jätevetensä Päijänteeseen johtavaan vesireittiin.
Vuonna 1982 leimahti laskureitin varrella kansanliike vaatimaan tilanteen korjaamista. Liike tempasi mukaansa suurin joukoin asukkaita, opiskelijoita, luonnonsuojelijoita, kalastuskuntia, tutkijoita, kuntia ja muita organisaatioita. Pääkaupunkiseudun rintamaan liitti juuri valmistunut Päijänne-tunneli, jota myöten etelä sai käyttövetensä. Valtalehdet puhuivat ”vuosisadan vesiasiasta”. Julkisen kamppailun tuloksena Metsä-Botnia Oy oli pakotettu rakentamaan uudenlaiset puhdistusjärjestelmät. Vesi alkoi puhdistua.
Päijänne puhtaaksi -liike vaikutti laajalti ja joudutti merkittävästi metsäteollisuuden pääsyä pois vesistöjen likaajan maineestaan.
Suomi on ollut viimeisten miljoonan vuoden aikana kymmenkunta kertaa jääkausien mannerjäiden peitossa.
Yli kahden kilometrin paksuinen mannerjäätikkö aiheutti maankuoreen useita satoja metrejä syvän painuman ja kulutti siitä useita metrejä pinnasta.
Viimeisin mannerjää alkoi vetäytyä 20 000 vuotta sitten.
Keski-Suomesta jää peräytyi noin 11 000 vuotta sitten, ja koko Suomesta jää oli kokonaan vetäytynyt noin 9 000 vuotta sitten.
Runsaat sulamisvedet pitivät peräytyvää mannerjäätä seuranneen Yoldiameren veden Keski-Suomessa makeana.
Jäätikön vetäydyttyä kallioperä alkoi kohota ja yhteys valtamereen katkesi.
Yoldiameri muuttui makeavetiseksi Ancylus-järveksi, jonka osa Päijänne oli, kunnes siitä muodostui erillinen järvi noin 10 000 vuotta sitten.
Noin 6 000 vuotta sitten Päijänne ja muut Keski-Suomen päävesistöt saivat nykyisen muotonsa.
Nyky-Suomen korkokuva koostuu ikivanhan kallioperän kulutusmuodoista ja viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen syntyneistä maanpinnan muodoista.
Katselet Päijännettä, Suomen toiseksi suurinta järveä, josta pääkaupunkiseutu ottaa juomavetensä.
