Luontopolun eläimet

Muuratsaloa ympäröi kalaisa ja nykyään myös puhdas Päijänne. Muuttoaikoina pitkänomainen Päijänne on yksi Lapin ja myös arktisen alueen lintujen muuttoreittejä. Tällöin Päijänteellä voi nähdä esimerkiksi alleja ja mustalintuja, myös Lappiin muuttava sinirinta saattaa pysähtyä Muuratsalon pohjoiskärjessä, Haikassa.

Muuratsalossa pesivä linnusto on varsin tyypillistä Järvi Suomen linnustoa. Muuratsalon lintukannat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä, lähinnä ilmastonmuutoksen ja metsänkäsittelyn myötä. Aiemmin harvinaiset joutsenet, kanadanhanhet ja pikkulokit ovat nykyisin hyvinkin yleisiä. Härkälintu mylvii monin paikoin Muuratsalon rannoilla. Onpa kaulushaikarakin löytänyt omia reviirejä ja tyynellä säällä voi keväisin kuulla koiraan puhkuvan pulloon mystisellä tavalla.

Vielä 1980-luvun alussa Muuratsalossa oli paljon vanhaa metsää. Saari olikin erinomainen kanalintujen asustella. Lähes jokaisella metsäretkellä saattoi törmätä kovalla rytinällä lentoon lähtevään metsoon. Talvet olivat lumisia ja oli yleistä, että Muuratsalon eteläpäähän hiihdettiin umpihangessa. Tällöin hiihtäjä saattoi osua teeriparven lumikieppiin ja hämmästys oli molemminpuolinen, kun kymmeniä teeriä nousi lentoon lumen alta. Nykyäänkin teeren soidinta kuulee, tosin harvemmin kuin takavuosina. Kanalinnuista pienimmän eli pyyn kanta on pysynyt vahvana.

Tikoista Muuratsalossa pesivät käpy-, pikku- ja harmaapäätikka sekä palokärki. Myös harvinaisesta valkoselkätikasta on havaintoja.

Muuratsalon nisäkkäiden kirjo on hyvinkin laaja. Tavallisimpia alkuperäislajeja nisäkkäistä lienevät oravat, ketut ja rusakko. Sen sijaan turkin värin valkoiseksi talvella vaihtava metsäjänis on harvinaistunut. Uusia yleistyneitä vieraslajeja ovat supikoira ja minkki, niiden metsästyksestä huolimatta. Saukot osuvat vaellusreiteillään ajoittaan Muuratsaloon, jolloin niiden laskettelujälkiä voi nähdä esimerkiksi Muuratsalon neljän lammen rannoilla talvisaikaan.

Hirviä Muuratsalossa on ollut ilmeisesti aina. Hirville ei tuota vaikeuksia ylittää yli kilometrin leveitä järvenselkiä. Idästä tulleiden hirvien myötä myös hirvikärpänen ilmestyi Muuratsaloon 1980-luvun aikana. Aika ajoin voi törmätä hirvien makuupaikkoihin eteläpäässä. 2010-luvulla metsäkauriiden määrä on noussut hyvin nopeasti eikä ole tavatonta, että metsässä voi kuulla metsäkaurislauman röhkimistä, joka muistuttaa paljon sian ääntä. Myös valkohäntäpeurat liikkuvat nykyisin jopa ihmisten pihoissa.

Muuratsalossa riittää riistaa myös petoeläimille. Kettuja, supikoiria ja pienempiä näätäeläimiä on paljon. Muuratsalon eteläpäässä asustelee myös ilveksiä. Satunnaisesti saarella vierailevat karhut ja sudet. Saipa muuan pantasusi 2000-luvun alussa valtakunnallista julkisuutta, kun vaelsi Muuratsalon pohjoispään läpi kohti länsirannikkoa ja uusia asuinseutuja.

Käärmeistä saarella esiintyvät myrkyllinen kyy ja harmiton rantakäärme.

Vesa Kupari