RASTI 5

Säynätsalon historiaa

Tästä voi myös oikaista suoraan takaisin rastille 1, jos lyhyempi reitti riittää.

Metsäkävelyn lomaan vähän tietoa alueen historiasta ja kehityksestä!

Päijänteen Hauhonselän, Ristinselän ja Lehtisselän ympäröimässä Muurat­sa­lossa oli asutusta ennen Säynätsalon teollisuus­yhdyskunnan syntymistä.
Mustalahden ja Pitkäruohon torpissa elettiin jo 1830-luvulla maata viljellen.

Vuoden 1980 alussa Kontinvuoren, Naukulan, Velakallionlammen ja Kultalan alueet liitettiin Säynätsalon kuntaan. Nykyisin Muuratsalon eteläinen puolisko on osa itsenäistä Muuramen kuntaa ja pohjoinen Jyväskylän kaupunkia.

Muuratsalon pohjoispäähän rakentui 1920-luvulta lähtien tehtaan työntekijöille tarkoitettu omakotialue, jonka ruutu­kaavan suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Lönn oli Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, jolla oli oma arkkitehtitoimisto.

Säynätsalon saartenväliset yhteydet olivat pitkään veneiden ja lossien varassa. Pergertie mantereelta kirkkosaarelle (pääsaarelle) valmistui vuonna 1947, Lehtissaaren ja Muuratsalon välinen Lemmensilta vuonna 1948 sekä Säynätsalon ja Lehtissaaren välinen Louhunsalmen riippusilta vuonna 1957.

Kauppaneuvos Johan Parviainen osti vuonna 1897 Säynätsalon saaren, joka siihen aikaan kuului Korpilahden pitäjään.

Autiolle saarelle rakennettiin heti saha ja vuonna 1914 käynnistyi vaneritehdas. Näin syntyi teollinen yhteisö, joka eli puusta.

Säynätsalon yhdyskunta siirtyi lähes suoraan kalastajien ja metsästäjien kaudesta teolliseen aikaan.

Vuonna 1924 Säynätsalosta tuli itsenäinen kunta ja samana vuonna Joh. Parviaisen Tehtaat Oy osti Lehtisaaren, Muuratsalon pohjoisosan ja Korpisen saaren.

Kauppaneuvos Hanna Parviainen myi talousvaikeuksiin joutuneen yhtiön vuonna 1936 pankeille.

Vuonna 1946 sahan, vaneri-, puutalo- ja kuitulevytehtaan omistajaksi tuli valtionyhtiö
Enso-Gutzeit Oy.

Kuntaliitoksen myötä Säynät­salosta tuli Jyväskylän saaristokaupunginosa vuonna 1993.

Viimeksi UPM-konserniin kuulunut vaneritehdas suljettiin kesällä 2020 ja yli sata vuotta kestänyt puuteollisuusperinne päättyi.

Alvar Aallon suunnitteleman kunnantalon ja Muuratsalon koetalon vuoksi Säynätsalo on kansainvälisesti tunnettu arkkitehtuurikohde.

Muuratsalon Koetalo on yksityis­aluetta ja laajaan tonttiin rakennuksineen voi tutustua vain oppaan johdolla.