Paljaspään luontopolku piristyy

Paljaspään luontopolku piristyy
– pysäköinti ei saisi aiheuttaa ongelmia

Muuratsalon luontopolun on suunnitellut ja toteuttanut Muuramen-Säynätsalon ympäristöyhdistys
vuonna 1992. Nyt uudelleen nimettyä Paljaspään luontopolkua kunnostetaan talkoovoimin.

Polku muodostaa noin kahden kilometrin pituisen lenkin, jonka suositeltava kiertosuunta on myötäpäivään. Polku kulkee pääosin kuivalla maalla, joten
ainakin kesäsäällä sen voi kiertää vaikkapa lenkkikengissä. Polulla ei kuitenkaan ole, eikä ole tulossa, varsinaista kunnossapitoa. Maanomistajan lupa on kuitenkin hankittu ja polun merkinnät ja opasteet tullaan uusimaan. Kaupunki on luvannut avustusta mm. opasteisiin parkkialueilta polulle.

Puuharyhmän ja kaupungin tavoitteena on merkitä pysäköintialueet siten, että polun lähiasukkaille ei koidu
haittaa mahdollisesti lisääntyvistä kävijämääristä. Opastauluja odotellessa parkkipaikalta voi suunnistaa polulle
oheisen karttaluonnoksen avulla. 

Polku on nyt merkitty maastossa keltaisilla nuolilla ja merkinnöillä. Tietoa luonnosta ja sen ilmiöistä esittelevät opastaulut valmistuvat kevään edetessä
talkootyönä ja niitä tullaan julkaisemaan ennakkoon myös Säykki-lehdessä.

LISÄTIETOJA Marja Kupari, 040 5335631,
marja.kupari@kotivihrea.fi

RASTI 6 Metsän eläimet

RASTI 6

Metsän eläimet

Kuuntele metsän ääniä!
Laulavatko linnut, suhiseeko tuuli tai paukkuuko pakkanen?

Muuratsaloa ympäröi kalaisa ja nykyään myös puhdas Päijänne. Pitkänomainen Päijänne on yksi Lapin ja myös arktisen alueen lintujen muuttoreittejä.

Vielä 1980-luvun alussa Muuratsalossa oli paljon vanhaa metsää. Metsäretkellä saattoi törmätä rytinällä lentoon lähtevään metsoon. Talvella hiihtäjä saattoi osua teeriparven lumikieppiin ja kymmeniä teeriä nousi lentoon lumen alta.

Muuratsalon nisäkkäiden kirjo on laaja. Tavallisimpia alkuperäislajeja nisäkkäistä lienevät oravat, ketut ja rusakko. Saukot osuvat vaellusreiteillään ajoittaan Muuratsaloon, jolloin niiden laskettelujälkiä voi nähdä esimerkiksi Muuratsalon neljän lammen rannoilla talvisaikaan.

Hirviä Muuratsalossa on ollut ilmeisesti aina. Hirville ei tuota vaikeuksia ylittää yli kilometrin leveitä järvenselkiä. 2010-luvulla metsäkauriiden määrä on noussut hyvin nopeasti. Myös valkohäntäpeurat liikkuvat nykyisin jopa ihmisten pihoissa.

Muuratsalon eteläpäässä asustelee myös ilveksiä. Satunnaisesti saarella vierailevat karhut ja sudet.

Käärmeistä saarella esiintyvät myrkyllinen kyy ja harmiton rantakäärme.

Muuttoaikoina Päijänteellä voi nähdä esimerkiksi alleja ja mustalintuja, myös Lappiin muuttava sinirinta saattaa pysähtyä Muuratsalon pohjoiskärjessä, Haikassa.

Muuratsalon lintukannat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä, lähinnä ilmastonmuutoksen ja metsänkäsittelyn myötä.

Aiemmin harvinaiset joutsenet, kanadanhanhet ja pikkulokit ovat nykyisin hyvinkin yleisiä.

Teeret ja metsot ovat harvinaistuneet, mutta kanalinnuista pienimmän eli pyyn kanta on pysynyt vahvana.

Härkälintu mylvii monin paikoin Muuratsalon rannoilla. Onpa kaulushaikarakin löytänyt omia reviirejä.

Tikoista Muuratsalossa pesivät käpy-, pikku- ja harmaapäätikka sekä palokärki. Myös harvinaisista valkoselkä- ja pohjantikoista on havaintoja.

Uusia yleistyneitä vieraslajeja ovat supikoira ja minkki.

Rehevän kangasmetsän maaperässä voi elää neliömetrillä keskimäärin 30 lieroa, 30 000 pienempää änkyrimatoa, 50 000 hyppyhäntäistä, 250 000 punkkia sekä silmälle näkymättömiä sukkulamatoja ainakin 2 miljoonaa. Näiden lisäksi neliömetrin alalla elää miljoonia alkueläimiä sekä yhteen laskien muutama sata kovakuoriaista, hämähäkkiä ja hyönteistoukkaa.

2020-21 uudistustyön tekijät ja mahdollistajat

Muuratsalon luontopolun on suunnitellut ja toteuttanut Muuramen-Säynätsalon ympäristöyhdistys vuonna 1992.

Vuosina 2020-21 uudistettiin merkinnät ja opastaulujen sisällöt. Monet saarelaiset ja muut aktiivit osallistuivat hankkeen eri vaiheisin. Kiitos kuuluu heille!

Mukana projektissa

Päivi Halinen
Jaana Hankonen
Pasi Huotari
Esa Konttinen
Marja Kupari
Vesa Kupari
Pirjo Luomala
Jarkko Mänttäri
Mika Nurmi
Suvi Nurmi
Ilkka Pernu
Harri Taskinen
Tuula Vuolio-Vallenius
Aino Ässämäki
Mikko Ässämäki

A. Ahlström Kiinteistöt Oy
Jyväskylän kaupunki
JyväsRiihi
Säynätsalo-seura

RASTI 5 Säynätsalon historiaa

RASTI 5

Säynätsalon historiaa

Tästä voi myös oikaista suoraan takaisin rastille 1, jos lyhyempi reitti riittää.

Metsäkävelyn lomaan vähän tietoa alueen historiasta ja kehityksestä!

Päijänteen Hauhonselän, Ristinselän ja Lehtisselän ympäröimässä Muurat­sa­lossa oli asutusta ennen Säynätsalon teollisuus­yhdyskunnan syntymistä.
Mustalahden ja Pitkäruohon torpissa elettiin jo 1830-luvulla maata viljellen.

Vuoden 1980 alussa Kontinvuoren, Naukulan, Velakallionlammen ja Kultalan alueet liitettiin Säynätsalon kuntaan. Nykyisin Muuratsalon eteläinen puolisko on osa itsenäistä Muuramen kuntaa ja pohjoinen Jyväskylän kaupunkia.

Muuratsalon pohjoispäähän rakentui 1920-luvulta lähtien tehtaan työntekijöille tarkoitettu omakotialue, jonka ruutu­kaavan suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Lönn oli Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, jolla oli oma arkkitehtitoimisto.

Säynätsalon saartenväliset yhteydet olivat pitkään veneiden ja lossien varassa. Pergertie mantereelta kirkkosaarelle (pääsaarelle) valmistui vuonna 1947, Lehtissaaren ja Muuratsalon välinen Lemmensilta vuonna 1948 sekä Säynätsalon ja Lehtissaaren välinen Louhunsalmen riippusilta vuonna 1957.

Kauppaneuvos Johan Parviainen osti vuonna 1897 Säynätsalon saaren, joka siihen aikaan kuului Korpilahden pitäjään.

Autiolle saarelle rakennettiin heti saha ja vuonna 1914 käynnistyi vaneritehdas. Näin syntyi teollinen yhteisö, joka eli puusta.

Säynätsalon yhdyskunta siirtyi lähes suoraan kalastajien ja metsästäjien kaudesta teolliseen aikaan.

Vuonna 1924 Säynätsalosta tuli itsenäinen kunta ja samana vuonna Joh. Parviaisen Tehtaat Oy osti Lehtisaaren, Muuratsalon pohjoisosan ja Korpisen saaren.

Kauppaneuvos Hanna Parviainen myi talousvaikeuksiin joutuneen yhtiön vuonna 1936 pankeille.

Vuonna 1946 sahan, vaneri-, puutalo- ja kuitulevytehtaan omistajaksi tuli valtionyhtiö
Enso-Gutzeit Oy.

Kuntaliitoksen myötä Säynät­salosta tuli Jyväskylän saaristokaupunginosa vuonna 1993.

Viimeksi UPM-konserniin kuulunut vaneritehdas suljettiin kesällä 2020 ja yli sata vuotta kestänyt puuteollisuusperinne päättyi.

Alvar Aallon suunnitteleman kunnantalon ja Muuratsalon koetalon vuoksi Säynätsalo on kansainvälisesti tunnettu arkkitehtuurikohde.

Muuratsalon Koetalo on yksityis­aluetta ja laajaan tonttiin rakennuksineen voi tutustua vain oppaan johdolla.

RASTI 4 Metsätyypit, suo

RASTI 4

Metsätyypit, suo

Kärppäkiven lehdon nurkalla on reitin matalin kohta.

Metsäkasvillisuus määräytyy kasvupaikkatekijöiden (valo, lämpötila, kosteus ja maaperä) perusteella. Suomessa käytössä olevassa metsätyyppijärjestelmässä metsät karkeasti ryhmitellään kolmeen päätyyppiin: kuivat kangasmetsät, tuoreet kangasmetsät ja lehdot.
Paikoilla, missä peruskallion päällä oleva maakerros on hyvin ohut tai paikoitellen kokonaan puuttuu, on ravinteita ja ajoittain myös vettä niukasti tarjolla kasvien käytettäväksi. Siksi kasvillisuus on niukkaa ja vähälajista ja puiden kasvu hidasta. Kalliomänniköt ovat helppokulkuisina hyvää retkeilymaastoa, mutta niiden kasvillisuus kestää kulutusta huonosti. Kalliopinnasta aluskasvillisuus irtoaa helposti.
Lehtojen osuus Suomen kasvullisesta metsäalasta on alle 1 %. Lehto eroaa kangasmetsästä maan ravinteisuuden suhteen vaateliaan ruoho- ja heinäkasvilajiston esiintymisen perusteella. Kangasmetsille luonteenomaista kerroksellista maannosta ja sen hapanta kangashumuskerrosta ei lehdoista tapaa. Lehdon maaperä on tyypillisimmillään runsasravinteista lehtomultaa.

Suomen metsien päätyypit: kuiva kangasmetsä, tuore kangasmetsä ja lehto

Kukin ryhmä voidaan edelleen jakaa ravinteisuudeltaan erilaisiin tyyppeihin. Useimmat Keski-Suomen lehdoista, kuten myös edessä näkyvä kosteiden lehtojen ryhmään lukeutuva ”Kärppäkiven lehto”, sijaitsevat purojen varsilla.

Kärppäkiven lehto on lähteestä alkunsa saavan puron varrelle kehittynyt rehevä saniaislehto, jota keskikesällä hallitsevat suuret saniaiset hiirenporras, kotkansiipi ja metsäalvejuuri. Lehdon vaateliaita kasvilajeja ovat metsälehmus, koiranheisi, lehtokuusama ja näsiä sekä mm. mustakonnanmarja, lehto-orvokki ja tesma.

Jopa kuivissa kalliomänniköissä voi tavata pienialaisia rahkasammalten ja suovarpujen muodostamia laikkuja. Suokasvien esiintymisen tekee mahdolliseksi kalliokuoppiin varastoituva vesi.

Pienet suokasvillisuuden luonnehtimat laikut voivat toimia laaja-alaisempaan soistumaan johtavan kehityksen alkupesäkkeinä.

Rahkasammalten ja muidenkin kasvien kuolleista, vain osittain hajonneista osista muodostuu hitaasti turvetta.

Happamiin ja vähähappisiin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet suokasvit perivät ajan myötä voiton kilpailussa metsäkasveja vastaan.

RASTI 3 Mannerjää sulaa

RASTI 3

Mannerjää sulaa

Melkoista louhikkoa! Mutta tällaista se jääkausi tänne jälkeensä jätti.

Jääkauden päättymisen jälkeen ilmasto oli kylmää ja kuivaa. Keski-Suomessakin kasvoivat tundralle tyypilliset
lajit, lapinvuokot, vaivaiskoivut ja pujot. Vähitellen alueelle levisi koivuvaltaisia metsiä. Ilmasto lämpeni noin 9 000 vuotta sitten. Männyt ja jalot lehtipuut yleistyivät. Tällöin alueelle saapuivat myös ensimmäiset ihmiset, jotka tulivat etelästä ja lounaasta. He saivat elantonsa kalastuksesta, metsästyksestä ja luonnonantimien keräilystä.

Päijänne puhtaaksi -liike 1982–85

Pohjois-Päijänteen vedet olivat 1950-luvulta lähtien joutuneet huonoon kuntoon. Äänekosken alapuolinen vesireitti ja pohjoinen Päijänne muodostivat maan laajimman yhtenäisen pahoin pilaantuneen vesialueen 1980-luvun taitteessa. Vaahtolautat seilasivat, vesi haisi ja arvokala kaikkosi. Syynä vesistön alennustilaan olivat vanhat sellutehtaat Äänekoskella. Tehtaat laskivat jätevetensä Päijänteeseen johtavaan vesireittiin.
Vuonna 1982 leimahti laskureitin varrella kansanliike vaatimaan tilanteen korjaamista. Liike tempasi mukaansa suurin joukoin asukkaita, opiskelijoita, luonnonsuojelijoita, kalastuskuntia, tutkijoita, kuntia ja muita organisaatioita. Pääkaupunkiseudun rintamaan liitti juuri valmistunut Päijänne-tunneli, jota myöten etelä sai käyttövetensä. Valtalehdet puhuivat ”vuosisadan vesiasiasta”. Julkisen kamppailun tuloksena Metsä-Botnia Oy oli pakotettu rakentamaan uudenlaiset puhdistusjärjestelmät. Vesi alkoi puhdistua.
Päijänne puhtaaksi -liike vaikutti laajalti ja joudutti merkittävästi metsäteollisuuden pääsyä pois vesistöjen likaajan maineestaan.

Suomi on ollut viimeisten miljoonan vuoden aikana kymmenkunta kertaa jääkausien mannerjäiden peitossa. 

Yli kahden kilometrin paksuinen mannerjäätikkö aiheutti maankuoreen useita satoja metrejä syvän painuman ja kulutti siitä useita metrejä pinnasta.

Viimeisin mannerjää alkoi vetäytyä 20 000 vuotta sitten. 

Keski-Suomesta jää peräytyi noin 11 000 vuotta sitten, ja koko Suomesta jää oli kokonaan vetäytynyt noin 9 000 vuotta sitten. 

Runsaat sulamisvedet pitivät peräytyvää mannerjäätä seuranneen Yoldiameren veden Keski-Suomessa makeana.

Jäätikön vetäydyttyä kallioperä alkoi kohota ja yhteys valtamereen katkesi. 

Yoldiameri muuttui makeavetiseksi Ancylus-järveksi, jonka osa Päijänne oli, kunnes siitä muodostui erillinen järvi noin 10 000 vuotta sitten.

Noin 6 000 vuotta sitten Päijänne ja muut Keski-Suomen päävesistöt saivat nykyisen muotonsa.

Nyky-Suomen korkokuva koostuu ikivanhan kallioperän kulutusmuodoista ja viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen syntyneistä maanpinnan muodoista. 

Katselet Päijännettä, Suomen toiseksi suurinta järveä, josta pääkaupunkiseutu ottaa juomavetensä.

 

RASTI 2 Jääkauden merkkejä

RASTI 2

Jääkauden merkkejä

Olet Paljaspäällä, josta on reitin parhaat näköalat, vaikka se ei korkein kohta olekaan.

Jäätikön vetäydyttyä kallioperä alkoi kohota, ja kohoaminen jatkuu tänäkin päivänä. Jäätikkö madalsi ja pyöristi korkeimpia kohoumia. Jäätikön kulutus syvensi jään liikkeen suuntaisia murroslaaksoja tai ruhjeita. Sulamisvedet huuhtoivat ruhjeisiin kertynyttä ainesta synnyttäen rotkoja. Jäätikön kuluttamasta ja kuljettamasta maa-aineksesta syntyi moreeni, joka sisältää kallioperän murskautumistuotteita aina kulmikkaista kivilohkareista hienoon saviainekseen.

Jään alapintaan juuttuneet kivet kuluttivat kallioita ja piirsivät niiden pintaan kulkusuunnan kertovia selviä uurteita. Jää kuljetti mukanaan pitkiäkin matkoja peruskalliosta irrottamiaan kiviä, usein valtavan kokoisia siirtolohkareita eli hiidenkiviä. Suomesta kulkeutuneita lohkareita on tavattu Itämeren eteläpuolelta asti.

Polun varrella näkyvät siirtolohkareet eivät ole Muuratsalon suurimpia. Esimerkiksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitetun Kärppäkiven ja Pajukannan luona tien varressa on valtavia lohkareita. Tapion alttariksi kutsuttu lohkare ei ole kovin suuri, mutta erikoinen ollessaan tasapainossa kolmen pienen kiven päällä.

Muuratsalo on 5,6 km pitkä ja 3,2 km leveä kallioinen saari, jonka alueella on neljä yli 190 metrin korkuista vuorta: Hakolanvuori, Kontinvuori, Suovuori ja Lullinvuori. Korkeimmat vuoret yltävät noin 195 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 117 metrin korkeuteen Päijänteen vedenpinnasta.

Paljaspään kivilaji on porfyriittista graniittia, jolle luonteenominaista on sen halkeaminen pystysuoraan.

Jäätikkövirta on kulkenut Paljaspään kohdalla pääosin luode – kaakkosuuntaisesti. Mannerjäätikön kulkusuunta on näkyvissä jään suunnanmukaisina uurteina ja kouruina.

Jäätikkövirta on kuluttanut voimakkaasti lakiosia ja erityisesti kalliomuodostumien luoteisrinteitä, josta syystä ne ovat jyrkkiä ja kaakon rinteet loivempia.

Paljaspään kalliokohoumille on ominaista pisaramainen muoto. Jäätikkö on jyystänyt jyrkähkön luoteisrinteen ja kasannut loivahkon moreenipeitteisen kaakkoisrinteen. Em. tavalla syntyneitä kalliokohoumia kutsutaan drumliineiksi eli moreeniharjanteiksi.

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeudet

Saat jokamiehen oikeuksilla

⦾ liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)

⦾ oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)

⦾ poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia

⦾ onkia ja pilkkiä

⦾ kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

⦾ aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle

⦾ häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä

⦾ kaataa tai vahingoittaa puita

⦾ ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta

⦾ häiritä kotirauhaa

⦾ roskata

⦾ ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa

⦾ kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Tulenteko ei ole jokamiehenoikeus.

⦾ Nuotiota tai muuta avotulta ei saa tehdä maastoon ilman maanomistajan lupaa.

⦾ Avotulta ei saa tehdä edes luvan kanssa, jos metsäpalovaroitus on annettu tai metsäpalovaara on muutoin ilmeinen.

⦾ Avotuleksi ei katsota retki- tai muuta keitintä, joka on eristetty maapohjasta ja ympäristöstä.

⦾ Jos tuli karkaa ja aiheuttaa vahinkoa, on sen sytyttäjä korvausvelvollinen.

Metsästyslain mukaan koiraa ei saa pitää irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa.

RASTI 1 Paljaspään luontopolku

HUOM! Sivusto on keskeneräinen ja esitellään 3.11. Kunnantalolla.
Opasteet eivät myöskään ole vielä omilla paikoillaan pysäköintialueilla ja luontopolulla.
Toiveet ja pyynnöt: harri.taskinen@tavolobianco.com

RASTI 1

Paljaspään luontopolku

Päijänteen rannasta kiipesit jo melkoisen matkan! Tästä alkaa noin 2 km luontopolku.

HUOM. Jos tulit autolla, pysäköithän vain merkityille pysäköintialueille. Lähin parkkipaikka on osoitteessa Vuorenlahdenkatu 19.
Polun varrella on 10 pääasiassa Muuratsalon luonnosta kertovaa rastia. Polku on merkitty keltaisilla maalimerkinnöillä puissa ja kivissä. Reitin jyrkimmissä käännöksissä on kulkusuunnan ilmaisevat nuolimerkinnät.

Paljaspään polku muodostaa noin kahden kilometrin pituisen lenkin, jonka suositeltava kiertosuunta on myötäpäivään. Polku kulkee pääosin kuivalla maalla, joten ainakin poutasäällä sen voi kiertää vaikkapa lenkkikengissä.

Muuratsalon luontopolun on suunnitellut ja toteuttanut Muuramen-Säynätsalon ympäristöyhdistys vuonna 1992.

Vuosina 2020-21 uudistettiin merkinnät ja opastaulujen sisällöt. Monet saarelaiset ja muut aktiivit osallistuivat hankkeen eri vaiheisin. Kiitos kuuluu heille!

Saat jokamiehen oikeuksilla

⦾ liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
⦾ oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
⦾ poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
⦾ onkia ja pilkkiä
⦾ kulkea vesistössä ja jäällä

Et saa

⦾ aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
⦾ häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
⦾ kaataa tai vahingoittaa puita
⦾ ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
⦾ häiritä kotirauhaa
⦾ roskata
⦾ ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
⦾ kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Tulenteko ei ole jokamiehenoikeus, joten tulta ei voi tehdä mihin tahansa.

Nuotiota tai muuta avotulta ei saa tehdä maastoon ilman maanomistajan lupaa.

Avotulta ei saa tehdä edes luvan kanssa, jos metsäpalovaroitus on annettu tai metsäpalovaara on muutoin ilmeinen.

Avotuleksi ei katsota retki- tai muuta keitintä, joka on eristetty maapohjasta ja ympäristöstä.

Jos tuli karkaa ja aiheuttaa vahinkoa, on sen sytyttäjä korvausvelvollinen.

YHTEINEN YMPÄRISTÖMME

YHTEINEN YMPÄRISTÖMME

Säynätsalopäivät 12.–16.8.2021

 

Klikkaa auki ajantasainen ohjelma ja kartta tapahtumapaikoista pdf-muodossa.

Koronatilanteen takia noudatamme seuraavia turvajärjestelyjä:
– jos olet altistunut tartunnalle tai sinulla on koronaan viittaavia oireita, älä tule paikan päälle
– noudata turvavälejä mahdollisuuksien mukaan
– suosittelemme maskin käyttöä yli 12-vuotiaille
– noudata käsihygieniaa, käsidesiä on tarjolla
– noudata järjestäjien ohjeita

 

TORSTAI 12.8.

13– Lehtisaaren Peräkylän (Jussintie, Rantatie, Huugontie) entisten ja nykyisten asukkaiden tapaaminen Juurikkasaaressa. Historian havinaa, talot ja asukkaat tutuiksi. Ruokailut ja kahvit omakustanteisesti. Ilm. 9.8. mennessä kaijamwi@gmail.com tai puh. 045 156 9280

18-19.30 Pesäpalloa, Lehtisaaren hiekkakenttä, Kuntotie 1, Säynätsalon Saarenpojat

18-19.30 Petankkia kaikille, Muuratsalon toimintapuisto Vuorenlahdenkatu 38, Riento

20-21 Country-ja irkkumusaa West´n Doh -yhtye, Table en Bois, Vuorenlahdenkatu 38, Riento

PERJANTAI 13.8.

8-18 Kunnantalon AaBakery-kahvila avoinna
Valokuvanäyttely “Atlantis”, Ilkka Keskinen Parviaisentie 9

10-17 Säynätsalon kunnantalon Avoimet ovet, yleisömäärärajoitus 10 hlö kerrallaan

  • Maksuton video-opastus, ”Aallon jäljillä”, AlvarAaltoShop@Säynätsalo avoinna
  • Ajaton Aalto – rakennuskulttuurin dna -näyttely. Alvar Aalto -museo
  • Leila Ylösen keramiikkaa tiilipenkeillä
  • INFOPISTE Metsän terveysvaikutukset ja Metsäkylpy, Mielen Hetki, Pirjo Luomala
  • INFOPISTE Keski-Suomen kansallispuistot, Niko Nappu
  • INFOPISTE Päijänteen Biosfäärihanke, ProPäijänne, Päivi Halinen

10-17 Antikvaarinen kirjakauppa Scriptorium avoinna, Kunnantalo, Parviaisentie 9

11-16 Kirjasto avoinna

12- Table en Bois -kahvila avoinna, Vuorenlahdenkatu 38

12-17 Säynätsalon taideseura Raidan näyttely, Pappila, Pappilantie 6

13 Äideille-patsaan kukitus, Säynätsalo-seura

16-20 Kakkuu ja kuoharii! Esiintyjä klo 17 ja 19, AaBakery, kunnantalon kahvila

16-20 Terassikirppari, ilmaiset pöydät varataan baarista (säävaraus), Luotsivene, Kinkovuorentie 4

17-18 Kaiken kansan yhteislauluilta, Table en Bois, Vuorenlahdenkatu 38, Säynätsalon Eläkeläiset ry

PERUTTU 18- Saarten välinen jalkapallo-ottelu, Muuratsalon toimintapuisto, Vuorenlahdenkatu 38, lisätietoja: Jarno Leppänen: jkltrotting@gmail.com

18- Lipan alla@Table en Bois – Stage is yours- lava haltuun, luovuus kukkimaan, Table en Bois, Vuorenlahdenkatu 38

PERUTTU 21- Livemusiikkia, ravintola Luotsivene, Kinkovuorentie 4

LAUANTAI 14.8.

9-14 Lettukahvit, makkaranpaistoa ja arpajaiset, Pappilantie 6, Paratiisisaaret ry

9-14 Sarulla Puodin avoimet ovet. Käsityöläispiha, työnäytöksiä ja lasten puuhapaikka, sisäpihalla, Parviaisentie 3

8-17 Kunnantalon AaBakery-kahvila avoinna, Valokuvanäyttely “Atlantis”, Ilkka Keskinen Parviaisentie 9

10-14 Kirjasto avoinna, poistokirjamyyntiä, Parviaisentie 9

10-15 Vanerilassa avoimet ovet, Marttojen herkkukahvila ja myyntipöytä, vanhoja valokuvia, kirjamyyntiä, Parviaisen
sukuseuran sukukirjoja, ym. Puutie 3, Säynätsalo-seura ja Martat

10-17 Säynätsalon kunnantalon Avoimet ovet, yleisömäärärajoitus 10 hlö kerrallaan

  • Maksuton video-opastus, ”Aallon jäljillä”, AlvarAaltoShop@Säynätsalo avoinna
  • Ajaton Aalto – rakennuskulttuurin dna -näyttely. Alvar Aalto -museo
  • Leila Ylösen keramiikkaa tiilipenkeillä
  • INFOPISTE Metsän terveysvaikutukset ja Metsäkylpy, Mielen Hetki, Pirjo Luomala
  • INFOPISTE Keski-Suomen kansallispuistot, Niko Nappu
  • INFOPISTE Päijänteen Biosfäärihanke, ProPäijänne, Päivi Halinen

10-13 Alvar Aalto -museon tiedon ja valokuvien keräysklinikka, Katariina Pakoma, Kunnantalo

10-17 Antikvaarinen kirjakauppa Scriptorium avoinna, Kunnantalo, Parviaisentie 9

10-15 Säynätsalon taideseura Raidan näyttely, Pappila, Pappilantie 6

10-14 Raidan taidetyöpaja. Kaikenikäisten taidetyöpajassa pääset tekemään oman näköistäsi taidetta. Pappilan piha.

PERUTTU 10-16 Kahvila Loisto avoinna, Teeritien vanha uimaranta

10-14 Uusien tuotteiden myynti, Parviaisentie 3-5 liikehuoneistojen edessä, oma pöytä ja desifiointiaine, hinta 5 e, paikkavaraus: kirsi.vahajylkka@gmail.com

10-13 Vilttikirppis omilla vilteillä kunnantalon kahvilan edessä, ilmoittautuminen kahvilaan tai puh. 0400 174110

10-14 Myyjäiset, arpajaiset, rivitanssiesityksiä (sään salliessa ulkona) Kalle-sali, Parviaisentie 3 A, Säynätsalon Eläkkeensaajat

10-14 Luontoteemaista tekemistä ja kahvio, Valtterintien korttelipuisto, Innolan nuoret

10.30-12 Perhepiknik Kunnantalon puistoalueella kahvilan vieressä, MLL:n Säynätsalon ja Keljonkankaan paikallisyhdistys

PERUTTU 11-14 Riennon jalkapallotapahtuma, Säynätsalon urheilukenttä. Lisätietoja Jouni Takkinen j.i.takkinen@gmail.com tai p. 0500 542 184

11-15 Lounas, Juhlatalo Juurikkasaari

12-15 Perälän Kauppamuseo avoinna, Huugontie 1, Lehtisaari yleisömäärärajoitus 5 hlö kerrallaan

12- Table en Bois -kahvila avoinna, Vuorenlahdenkatu 38

12.00- ja 15.00- Maksuton opastettu tutustuminen Muuratsalon koetaloon,
rajoitettu osallistujamäärä, lippuja jaetaan Kunnantalolla lauantaina klo 10 alkaen.

klo 13- Bingo, Luotsivene

11-14 Kunnantalo goes Africa! Mc Domas – guinea-bissaulainen/säynätsalolainen kokki ja muusikko ystävineen – afrikkalaista ruokaa ja musiikkia Alvar Aallon piazzalla

  • PERUTTU klo 11–14 afrikkalaista ruokaa 5 €/annos
  • klo 11 The Hikers, säynätsalolainen rautalankayhtye
  • klo 12 Gabriel Paco, afrikkalaista musiikkia
  • klo 12.30 Muotinäytös, puheita
  • klo 13 Mc Domas, afrikkalaista musiikkia
  • klo 13.30 Kiza Makangara

TEEMAESITYKSET SIIRTYvät MYÖHEMPÄÄN AJANKOHTAAN!
PERUTTU 12- Kunnantalon ympäristöteema, 20 minutin esitykset

  • Uskomaton luonto, Erikoisia luonnonilmiöitä Suomessa,
  • Pepe Forsberg ja Niko Nappu
  • Päijänteen Luonnonperintösäätiö
  • Puun käyttö ja sen vaikutukset ihmisille, ilmastolle, luonnolle, kansantaloudelle, Puuinfo, Anu Turunen
  • Päijänteen Biosfäärihanke, ProPäijänne, Päivi Halinen

PERUTTU
PANEELIKESKUSTELU SIIRTYY MYÖHEMPÄÄN AJANKOHTAAN!
13.30-14.30 Valtuustosalin Paneelikeskustelu, juontajana toimittaja Aino Ässämäki

14.30- Lastenkonsertti, Juhlatalo Juurikkasaari

PERUTTU 15–16 Tehtaan piippu Säynätsalon historiahorisontissa. Omat muistot talteen muistotkartalle.fi -sivustolle.
Projektitutkija FM Ilja Koivisto kertoo tutkimuksesta, joka kohdistuu tehtaiden piippuihin liittyviin muistoihin ja
niiden merkityksiin nykypäivän kulttuuriperintöön. Säynätsalo-seura, Vanerila.

15- Sikajuhlat, palvattua possua ja live-musiikkia terassilla. Ravintola Luotsivene, Kinkovuorentie 4.

Lauantai 14.8. klo 18, Säynätsalopäivien pääjuhla
Juhlaesitelmä: ”Säynätsalo – Järvi-Suomen matkailun helmi”
Susanne Rasmus, matkailujohtaja, Visit Jyväskylä Region
Hannan/Valtterin julkistaminen
19.30-22.30 Iltamatanssit, tanssittavasta musiikista vastaa
Seija Irmeli & Juha Joenpolvi.

21- Kormus Bändi esiintyy terassilla. Ravintola Luotsivene, Kinkovuorentie 4.

SUNNUNTAI 15.8.

10-13 Luontoteemaista tekemistä ja kahvio, Valtterintien korttelipuisto, Innolan nuoret

10- Muuratsalon Eteläpään luontoretki, kesto 4–5 tuntia, paljon nousuja ja laskuja. Omat eväät. Lähtö ja päätös tukkitien Kortepellon puoleisesta päästä. Tied. Vesa Tyynelä 044 5527617.

10-15 Säynätsalon taideseura Raidan näyttely, Pappila, Pappilantie 6

10- Messu, kukkien lasku sankarivainajille sekä Säynätsalon ensimmäisen asukkaan Juho Kuitusen haudalle. Parviaisen sukuseura laskee kukat Hanna Parviaisen patsaalle. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla.

Avoimet ovet klo 12-15. Säynätsalon kirkko, Saarnatie 1

10-14 Säynätsalon kunnantalon Avoimet ovet, yleisömäärärajoitus 10 hlö kerrallaan

  • Maksuton video-opastus, ”Aallon jäljillä”, AlvarAaltoShop@Säynätsalo avoinna
  • Ajaton Aalto – rakennuskulttuurin dna -näyttely. Alvar Aalto -museo
  • Leila Ylösen keramiikkaa tiilipenkeillä
  • INFOPISTE Metsän terveysvaikutukset ja Metsäkylpy, Mielen Hetki, Pirjo Luomala
  • INFOPISTE Keski-Suomen kansallispuistot, Niko Nappu
  • INFOPISTE Päijänteen Biosfäärihanke, ProPäijänne, Päivi Halinen

10-12 Alvar Aalto -museon tiedon- ja valokuvien keräysklinikka, Katariina Pakoma, Kunnantalon kokoushuone

SIIRETTY MYÖHEMMIN ILMOITETTAVAAN AJANKOHTAAN
12-13 Säynätsalo osaksi maailmanperintöä, Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA, Kunnantalon piazza ja ruohoportaat

11-13 Ongintakilpailut lapsille, Juurikkasaari, Säynätsalon Erätoverit

11-14 Koko perheen Naukula-retki. Lähtö ja päätös Melalammentien päässä, Säynätsalon Päijänne-Partio

12- Klassisen musiikin vinyylit, Table en Bois, Vuorenlahdenkatu 38

10-16 Kahvila Loisto avoinna, ohjattua havaintopiirustusta ja piirroksista koottu näyttely, Teeritien vanha uimaranta

12-16 Sarulla Puoti avoinna, Parviaisentie 3

13-15 Antikvaarinen kirjakauppa Scriptorium avoinna, Kunnantalo, Parviaisentie 9

15-16 Metsäkylpy Paljaspäälle, mukaan mahtuu ilmaiseksi 10 henkilöä, Mielen Hetki, Pirjo Luomala 

MAANANTAI 16.8.

17- Riennon yleisurheilukilpailut lapsille, Säynätsalon urheilukenttä, Lisätietoja Jouni Takkinen j.i.takkinen@gmail.com tai p. 0500 542 184

Kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy, ellei toisin mainita.
Erityisesti koronatilanne voi aiheuttaa muutoksia ohjelmaan.
Seuraa päivityksiä osoitteissa:
www.saynatsaloseura.yhdistysavain.fi/
Ohjelma julkaistaan myös Säynätsalon Sanomissa 12. elokuuta.ksi